8 sähkön myyttiä, joihin useimmat ihmiset yhä uskovat

Se ympäröi meitä, käytämme sitä jatkuvasti, mutta uskomme silti moniin siihen liittyviin myytteihin. Puhumme sähköstä, energiasta, joka hallitsee suurta osaa elämästäsi ja josta sinulle on kerrottu valheita.

Myytti nro 1: paristot varastoivat sähköä sisäänsä

Monet ihmiset uskovat niin, ja sanovat, että paristot varastoivat sähkövarausta tai elektroneja sisäänsä.

Todellisuus: Jos avaisimme pariston, löytäisimme kemiallista nestettä, jotain liemen kaltaista. Sitä kutsutaan elektrolyytiksi ja se on säilötty kahden elektrodin väliin: positiivisen ja negatiivisen. Kun paristot laitetaan laitteeseen, elektrolyytti muuttuu ioneiksi ja elektronit purkautuvat positiivisesta elektrodista. Pariston sisällä ei ole sähköä; pikemminkin siellä on kaikki tarvittava, jotta hetken tullen sähkö virtaa.

Myytti nro 2: sähköllä ei ole massaa eikä painoa

Vaikka termit ”intuitiivinen” ja ”maalaisjärki” ovat nyt muodikkaita, emme voi aina antaa ensivaikutelman ohjata meitä. Jos kysyt joltakulta, paljonko sähkö painaa, he todennäköisesti vastaavat, ettei mitään.

Todellisuus: Se, ettemme näe sitä, ei tarkoita, etteikö sähköllä olisi massaa tai painoa. Elektronien liikkeellä on massa ja paino, vaikka ne ovat lähes huomaamattomia.

Myytti nro 3: pienjännitepurkaukset eivät ole vaarallisia

Kaikille on selvää, että korkeat jännitteet aiheuttavat hengenvaaran, kuten joskus näemme elokuvissa. Vastapainoksi monet uskovat, että pienjännite tarkoittaa vain pientä sähköiskua.

Todellisuus: Kuten suurjänniteisku, myös pienjänniteiskut voivat olla vaarallisia ja joissakin tapauksissa jopa aiheuttaa kuoleman.

Myytti nro 4: kumi- ja puuesineet ovat parhaita eristeitä

Todellisuus: On totta, että molemmat materiaalit ovat hyviä eristeitä, mutta ne eivät riitä estämään onnettomuutta. Esineet ovat harvoin puhdasta kumia. Esimerkiksi kun käytämme kenkiä tai käsineitä, niissä on kumin lisäksi muita lisäaineita, jotka antavat kestävyyttä ja sitkeyttä.

”Kaapelin paksuudella ja koolla ei ole mitään tekemistä sen sisällä kiertävän sähkömäärän kanssa.”

Myytti nro 5: sähkögeneraattori luo sähköä

Se vaikuttaa johtuvan puhtaasti sanamuodosta: jos sitä kutsutaan generaattoriksi, se varmaankin generoi (luo) sähköä, eikö niin?

Todellisuus: Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, generaattorit eivät luo sähköä itsestään. Ne vain muuntavat sitä: mekaaninen energia muuttuu sähköenergiaksi, saaden kaapeleiden ja virtapiirien elektronit liikkumaan. Tämä väärinkäsitys johtuu usein siitä, ettei tiedetä, miten sähköä tuotetaan.

Myytti nro 6: sähkö kulkee valon nopeudella

Tämä on toinen näennäinen itsestäänselvyys, joka ei olekaan totta. Jos se on valoa, sen täytyy kulkea valon nopeudella, eikö?

Todellisuus: Sähkön nopeus riippuu väliaineesta, jossa se kulkee. Kaapelin sisällä on monia vastuksia. Vaikka sähkömagneettiset aallot kulkevat sopivassa johtimessa lähellä valon nopeutta (50–99 %), elektronit ovat paljon hitaampia.

Myytti nro 7: staattinen sähkö on erilaista kuin ”normaali” sähkö

Todellisuus: Kodin pistorasioissa kulkevan sähkön ja niiden pienten sähköiskujen välillä, joita tunnemme joskus koskettaessamme ihmisiä tai esineitä, on vain yksi ero: staattista sähköä syntyy, kun kaksi eri varauksen omaavaa johdinta lähestyy toisiaan, kun taas pistorasioiden energia luo energiakentän, joka siirtyy kytkettäessä.

Myytti nro 8: tietokoneen jättäminen päälle on halvempaa kuin sen sammuttaminen ja uudelleenkäynnistäminen

Klassinen väittely: pitäisikö se sammuttaa joka kerta kun lähden jonnekin, vai kannattaako se jättää aina päälle? Me annamme vastauksen.

Seuraamalla sähkön pörssihintaa kotitaloudet voivat säästää sähköä silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Todellisuus: Kaikki riippuu siitä, kuinka kauan kestää ennen kuin käytät sitä uudelleen. Jos aikaväli on alle 20 minuuttia, on parasta jättää se päälle. Jos aika ylittää tuon luvun, harkitse sen sammuttamista ja uudelleenkäynnistämistä, kun palaat.