Vuonna 2022 Suomi koki yhden sähkömarkkinoiden historian myrskyisimmistä vuosista. Hinnat nousivat ennätyskorkeille äärimmäisen volatiliteetin ja nopeiden muutosten keskellä. Maailmanlaajuiset energiamarkkinoiden häiriöt, nousevat polttoainekustannukset ja epävarmuus tarjonnasta loivat yhdessä poikkeuksellisia haasteita sekä kuluttajille että yrityksille.

Sähkön hintakatsaus vuodelle 2022

• Sähkön keskihinta vuonna 2022 oli 19,03 c/kWh.
• Korkein kuukausihinta oli elokuussa, 32,43 c/kWh.
• Alin kuukausihinta oli helmikuussa, 10,04 c/kWh.

Kuukausihinta 2022

Vuoden 2022 kunkin kuukauden historialliset sähkön hinnat (c/kWh). Hinta on maksettu keskihinta.

Kausittaiset hintakehitykset vuonna 2022

Vuoden 2022 keskimääräiset pörssisähkön hinta esitetään alla, laskettu kansallisina keskiarvoina ja jaettuna talveen, kevääseen, kesään ja syksyyn kalenterivuoden mukaan.

• Talvi: joulukuu, tammikuu, helmikuu
• Kevät: maaliskuu, huhtikuu, toukokuu
• Kesä: kesäkuu, heinäkuu, elokuu
• Syksy: syyskuu, lokakuu, marraskuu

Kesä ja syksy olivat selvästi kalleimmat jaksot, ja kesän hinta oli huipussaan vuoden 2022 puolivälissä ja loppupuolella pahentuneen energiakriisin vuoksi.

Sähkön hinnat vuosittain

Ympäröiviin vuosiin verrattuna vuosi 2022 erottuu yhtenä Suomen historian kalleimmista sähkövuosista.

Miksi sähkön hinnat olivat niin korkeita vuonna 2022?

Sähkön hinnan jyrkän nousun taustalla on useita tekijöitä.

Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti suurimman energiasokin, jonka Eurooppa oli kokenut vuosikymmeniin. Kun Venäjän kaasutoimitukset romahtivat, polttoaineiden hinnat nousivat jyrkästi ja sähkömarkkinat ajautuivat äärimmäiseen epävarmuuteen. Tämä äkillinen häiriö kiristi tarjontaa koko Euroopassa ja nosti sähkön tukkuhintoja voimakkaasti, myös Suomessa.

Samaan aikaan tuotantokustannukset nousivat nopeasti. Maakaasun, kivihiilen ja hiilidioksidipäästöjen hinnat kohosivat ennätystasoille, mikä teki sähköntuotannosta huomattavasti kalliimpaa. Nämä korkeammat kustannukset heijastuivat suoraan markkinahintoihin, lisäten sekä hintavaihtelua että päivittäisiä hintahuippuja.

Sääolosuhteet lisäsivät painetta entisestään. Pitkät heikon tuulen jaksot vähensivät tuulivoiman tuotantoa, kun taas alhaiset vesivarastotasot rajoittivat vesivoiman tuotantoa. Kun edullista uusiutuvaa energiaa oli vähemmän saatavilla, markkinoiden oli turvauduttava aiempaa enemmän kalliiseen fossiilipohjaiseen tuotantoon.

Lopuksi kylmät talvilämpötilat nostivat sähkön kysynnän poikkeuksellisen korkealle tasolle. Lämmitystarve kasvoi juuri samaan aikaan, kun tarjontatilanne kiristyi, mikä loi täydellisen myrskyn ja johti joihinkin korkeimmista sähkönhinnoista, joita Suomessa on koskaan kirjattu.