Kaapelityypit: Värit, toiminnot ja sovellukset

Niitä on kaikkialla, mutta kiinnitämme niihin huomiota vasta silloin, kun jokin niistä täytyy vaihtaa. Ovatko kaikki kaapelit samanlaisia? Miten ne erottaa toisistaan? Mihin kutakin käytetään? Selvennämme kaikki kysymyksesi.

Kaapeli on elementti, joka on suunniteltu ja valmistettu johtamaan sähköä. Ne valmistetaan yleensä kuparista, vaikka niitä voidaan tehdä myös alumiinista. Näitpä niitä tai et, ne ovat osa elämääsi, sillä olet riippuvainen niistä esimerkiksi sytyttääksesi lampun.

Kaapelin rakenne on hyvin yksinkertainen: johdin, eriste, täytekerros ja vaippa.

Jokaisella osalla on oma tehtävänsä:

• Sähköjohdin: Yksi tai useampi kupari-/alumiinijohdin. Tämä on kaapelin osa, joka kuljettaa sähköä.
• Eriste: Peittää johtimen ja estää sähkövirran karkaamisen kaapelista.
• Täytekerros: Sijaitsee eristeen ja johtimen välissä. Sen tarkoituksena on antaa kaapelille pyöreä ja tasalaatuinen muoto.
• Vaippa: Suojaa kaapelia ulkoisilta olosuhteilta ja tekijöiltä.

Kuinka monta erilaista kaapelityyppiä on?

Kaapelien maailma on uskomattoman monimutkainen, eikä kaikkien niiden selittäminen tässä tekstissä ole mahdollista. Keskitymme niihin, joita kohtaat jokapäiväisessä elämässäsi. Ne voivat erota toisistaan useiden kriteerien perusteella:

Johdinsäikeiden määrä

Yksinapainen (vain yksi johdin), moninapainen (useampi kuin yksi johdin) tai putkikaapeli (kaksi tai kolme johdinta suojauksen ympäröimänä).

Rakenne

Ne voivat olla jäykkiä tai joustavia, litteitä tai pyöreitä, koaksiaalikaapeleita (kuparipinnoitetulla ytimellä), punottuja (toisiinsa kierretyistä johdinpareista muodostettuja), eristettyjä tai eristämättömiä, suojattuja tai suojaamattomia jne.

Johdintyyppi

Paljas johdin (jäykkä eikä siinä ole päällystettä); eristetty johdin (kuten edellinen, mutta eristeellä päällystetty); joustava kaapelijohdin (yleisin tyyppi); sekä kaapelit.

Päällysteen ominaisuudet

Niiden erottamiseen käytetään nimikkeistöä:

• 1 – T (Thermoplastic, termoplastinen, yleisin tyyppi)
• 2 – H (Heat Resistant, lämmönkestävä, kestää lämpötiloja 75 °C asti)
• 3 – HH (Heat Resistant, lämmönkestävä, kestää lämpötiloja 90 °C asti)
• 4 – W (Water Resistant, vedenkestävä, kestää vettä ja kosteutta)
• 5 – LS (Low Smoke, vähäinen savun ja muiden epäpuhtauksien muodostuminen)
• 6 – SPT (Service Parallel Thermoplastic, kaksi joustavaa ja rinnakkaista muovikaapelia yhdistettynä toisiinsa, tunnetaan myös duplex-kaapelina)

Eristeen tyyppi

Termoplastinen tai lämpökovettuva. Termoplastisia materiaaleja ovat polyvinyylikloridi (PVC), polyeteeni (PE) sekä polyklooripreeni, neopreeni tai muovi (PCP). Lämpökovettuvia eristeitä ovat puolestaan silloitettu polyeteeni (XLPE), eteeni-propyleeni (EPR), kuparipinnoitettu eriste tai mineraalieristeinen kaapeli (MICC).

Sähkökaapeleiden tunnistaminen värien perusteella

Suomessa ja useimmissa Euroopan maissa määräykset määrittävät värikoodijärjestelmän sähkökaapeleiden tunnistamisen helpottamiseksi. Järjestelmän avulla kunkin johtimen toiminto voidaan tunnistaa nopeasti, mikä vähentää virheiden riskiä asennus- tai korjaustöissä.

• Vihreä-keltainen kaapeli (maadoitus): Tämä on suojajohdin. Sen tehtävänä on johtaa virta maahan vuodon tai sähkövian sattuessa, mikä estää sähköiskut ihmisille ja laitteiden vaurioitumisen. Sen tulee aina olla mukana nykyaikaisissa asennuksissa.
• Sininen kaapeli (nolla): Sulkee sähköpiirin palauttamalla virran sähköverkkoon. Sinistä väriä on käytetty sen tunnistamiseen vuodesta 1970 lähtien, vaikka vanhemmissa asennuksissa se oli usein punainen.
• Ruskea kaapeli (vaihe): Kuljettaa virran sähköverkosta laitteisiin. Vaikka ruskea on yleisin väri, johdin voi olla myös musta tai harmaa laitteen tai asennuksen mukaan.
• Musta kaapeli (vaihe): Kuten ruskea, myös tämä on vaihejohdin. Joissakin asennuksissa se voidaan korvata valkoisella kaapelilla. Se on yksi yleisimmin näkyvistä kaapeleista kodeissa ja liiketiloissa.
• Valkoinen kaapeli (nolla tietyissä asennuksissa): Sitä käytetään nollajohtimena joissakin järjestelmissä. Toisinaan se on myös kytketty muuntajaan energian palauttamiseksi ja toimii tällöin samalla tavalla kuin sininen kaapeli.
• Raidalliset kaapelit: Niitä käytetään erottamaan eri nollajohtimet samassa asennuksessa. Raidat mahdollistavat sen tunnistamisen, mikä nollajohdin kuuluu mihinkin väripiiriin.
• Yksiväriset kaapelit (ilman raitoja): Nämä ovat yleensä vaihe- tai kuormajohtimia. Yleisin väri on punainen, jota käytetään virran kuljettamiseen laitteille.

Lue myös:

• Jatkojohdot tyypit
• Kuinka pitää pistokkeet hyvässä kunnossa
• Sähköisen lattialämmityksen edut ja haitat

Kunkin kaapelin tehtävä

Yhteenvetona kaapelit jaetaan kolmeen tärkeään ryhmään:

• Vaihe: Toimittaa laitteiden toimintaan tarvittavan energian.
• Nolla: Palauttaa virran sähköverkkoon ja sulkee piirin.
• Maadoitus: Suojaa ihmisiä ja laitteita mahdollisilta sähkövioilta.

Yhdessä nämä kolme johdinta varmistavat, että sähkö kulkee hallitusti ja turvallisesti. Ilman niitä oikosulkujen, tulipalojen tai sähköiskujen riski olisi huomattavasti suurempi.

”Maadoituskaapeli on yleensä vihreä-keltainen. Ruskeat ja mustat ovat vaihekaapeleita.”

Mikä on maadoitus-, vaihe- ja nollajohtimen tarkoitus?

Kotisi pistorasioissa näet kolme johdinta: vaiheen, nollan ja maadoituksen, joilla kaikilla on edellä mainitut värit.

Normaaliolosuhteissa maadoitusjohtimessa ei kulje sähkövirtaa, ja sen ainoa tehtävä on suojata sinua. Nämä johdot kulkevat kotisi sähkökeskukseen ja sieltä rakennuksen maadoitukseen (maadoituselektrodiin, joka tarvittaessa johtaa virran maahan). Jos sähkölaite aiheuttaa huonon kosketuksen tai oikosulun sitä käsiteltäessä, maadoitusjohdin ”sieppaa” sähkövirran ja johtaa sen pois talostasi. Muutoin virta voisi kulkea kehosi läpi.

Vaihejohdin on se, jota pitkin sähkövirta saapuu, ja sen kanssa on oltava erityisen varovainen, sillä kyseessä on 220 tai 230 voltin jännite. Vain valtuutettujen ammattilaisten tulisi käsitellä sitä, ja silloinkin vasta virran katkaisun jälkeen.

Nollajohtimen tehtävänä on mahdollistaa virran ”paluu”. Sähkön siirtämiseen tarvitaan kaksi johdinta, sillä virta syntyy vain silloin, kun elektronit liikkuvat pisteestä toiseen. Sähköasennuksesi jännite on vaihe- ja nollajohtimen välinen sähköpotentiaaliero.

Merkkejä siitä, että kaapelit voivat olla tunnistettu väärin

Vaikka määräykset määrittävät standardivärit, vanhemmissa tai virheellisesti muutetuissa asennuksissa voi esiintyä virheitä. Joitakin varoitusmerkkejä ovat:

1. Värit eivät vastaa käyttötarkoitusta: Esimerkiksi punainen kaapeli toimii nollajohtimena.
2. Maadoitusjohdin puuttuu: Hyvin yleistä vanhoissa kiinteistöissä.
3. Tilapäiset liitokset: Johdot on yhdistetty sähköteipillä värejä tai toimintoja huomioimatta.
4. Vikavirtasuojakytkin laukeaa usein: Tämä voi viitata siihen, että johdot on kytketty väärin.
5. Palaneen haju tai ylikuumeneminen: Merkki siitä, että sähköasennus ei toimi oikein.

Jos havaitset jonkin näistä tilanteista, on erittäin suositeltavaa ottaa yhteyttä valtuutettuun sähköasentajaan asennuksen tarkastamiseksi.

On olemassa tapa tehdä kaikesta tästä paljon yksinkertaisempaa: Olla huolehtimatta asiasta lainkaan ja luottaa sähköasennuksestasi vastaavaan huoltopalveluun:

1. Korjaukset sähköasennuksessasi: Hätätilanteessa teknikko saapuu kotiisi 3 tunnin kuluessa puhelustasi.
2. Matkakulut ja ensimmäiset 3 työtuntia ovat maksuttomia.
3. Kodinkoneiden korjaukset (pesukoneet, kuivausrummut, jääkaapit, pakastimet, liesituulettimet, astianpesukoneet, keraamiset keittotasot, sähköliedet ja sähköuunit), lukkoseppäpalvelut, putkityöt ja ikkunoiden korjaukset.
4. Sähkölaskun maksuturvavakuutus.